Pesupalloilun säännöt

Pesupalloilun pesunkestävät säännöt eli pesuohjeet

Pesupalloilu on laji, jossa jännitys säilyy pyykkipäivän viimeiseen linkoamiseen saakka, vaikka se voi todellisuudessa ratketa jo alussa! Lajin henkeen ei kuulu sentti- tai edes millimetritarkkuus, joten siinä ei tuloksia mitata. Jokainen kisa alkaa ja päättyy olosuhteiden ja pyykkäreiden tahdon ja taidon määrittelemällä tavalla. Eihän mölkyssäkään etäisyyksiä mitata! 

Laji on yksilöurheilua kilpasarjoissa, mutta haastesarjassa voivat kilpailla yksilöt, joukkueet tai sekajoukkueet!

Pelivälineet

Pyykkäri: Kilpailija, joka tavoittelee putipuhdasta suoritusta.

Pesuvuoro: Pyykkipäivän pyykkivuoro, jonka merkiksi pyykkäri saa oman pesuvuoronumeron.

Pesukarhu: Kisan tuomariston jäsen, joka valvoo, että kisassa ei käytetä likaisia keinoja.

Pesukone: Sivusta tai päältä täytettävä, vähintään 70 vuotta vanha, alkuperäisessä kunnossa. Kaikki muut ovat keinokuituisia kopioita.

Pesupallo: Yleisesti kaupassa saatavissa oleva, järjestäjien hyväksymä malli.

Pyykkipoika: Heittomerkki (pyykkäri asettaa pyykkipojan kohtaan, josta uskoo puhtaasti selviytyvänsä).

Pyykinpesualue: Järjestäjien päättämällä tavalla järjestetty ja tarvittaessa pyykkinaruilla ulkomaailmasta erotettu. MM-kisojen pyykkitupa on Santaskylän kylätalolla.

Jälkipyykki: Välittömästi palkintojenjaon jälkeen.

Sarjat

1. Pikkupyykki (alle kouluikäiset tytöt ja pojat)
2. Hienopyykki (ala-asteikäiset tytöt)
3. Villapyykki (ala-asteikäiset pojat)
4. Kirjopyykki (naiset, ikää katsomatta)
5. Valkopyykki (miehet)

Pesuvuoron tapahtumat eli pesuohjelma

1. Pyykkäri saa pesuvuoronumeronsa ja ostamansa määrän pesupalloja pyykkituvasta ja siirtyy odottamaan vuoroaan pyykinpesualueelle.
2. Avausheitto on kisan avaus. Avausheiton heittäjällä on kolme pesupalloa, jotka järjestäjät tarjoavat. Avausheittäjä osallistuu samalla oman sarjansa MM-kilpailuun ja arvontaa, jos saa pesupallon pesukoneeseen.
3. Pyykkäri asettaa pyykkipojan haluamalleen etäisyydelle pesukoneesta. Hän voi tavoitella esimerkiksi kolmatta sijaa, jos kärjessä oleva pyykkipoika on niin kaukana, että pyykkäri epäilee oman pesuohjelmansa kykyä siihen nähden. Ohittaakseen toisen pyykkärin, on ohitettavaa tulosta parannettavava vähintään pyykkipojan leveyden verran. Tasatilanteessa ensin heittänyt on edellä.
4. Pyykkäri linkoaa viivyttelemättä yhden tyhjän pesupallon pesukoneeseen merkkinä olevan pyykkipojan takaa käsivaraisesti. Heittotyyli on perinteinen, mutta vapaa.
5. Jos pallo jää pesukoneeseen, pesukarhu hyväksyy puhtaan heiton ja pyykkipoika jätetään paikoilleen. Pyykkipoikaan kiinnitetään pyykkärin pesuvuoronnumerolla merkitty pesumerkki.
6. Jos pesupallo menee ohi tai pyykkäri muuten rikkoo sääntöjä, suoritus jää epäpuhtaaksi. Linkousta ei saa missään tilanteessa uusia eikä pesupalloja voi luovuttaa toiselle.
7. Pyykkäri linkoaa pesuvuorollaan kaikki pesupallonsa peräkkäin. Linkousten välillä pyykkipoikaa saa siirtää turhaa viivyttämistä välttäen. Toista pesuvuoroa varten pyykkäri voi hankkia samalla pesuvuoronumerolla lisää pesupalloja.
8. Seuraavat kaksi pesupalloilun kisamuotoa ovat mahdollisia. Sovellettava muoto ilmoitetaan ennen avausheittoa.
   1. Yksinkertainen kisa: Kunkin sarjan kolme parasta linkoamista merkitään. Neljänneksi jäänyt pyykkipoika poistetaan ja pelaajan pesumerkki laitetaan pesukoneeseen. Kaikki pyykkipäivän aikana pesupalloilukisan kolmen parhaan joukosta pudonneet pesumerkit osallistuvat arvontaan. Jos parantaa omaa tulostaan, saa myös arvan pesukoneeseen.
   2. Finaalikisa: Finaalikisamuodossa kisataan ns. jälkipyykki. Kunkin sarjan viisi parasta linkoajaa osallistuvat jälkipyykkiin, jota ennen kaikki tulokset nollataan, vain pelaajien järjestyksellä on merkitystä. Jälkipyykissä jokaisella on käytettävissä on viisi (5) pesupalloa. Viidentenä oleva aloittaa heittämällä pesupallot valitsemaltaan etäisyydeltä. Seuraavaksi neljänneksi ja niin edelleen käänteisessä järjestyksessä. Näin ratkaistaan mitalisijat. Jos jälkipyykissä useampi kuin 2 jää ilman tulosta, he ratkaisevat keskinäisen järjestyksensä kolmella pesupallolla uusinnassa. Jos uusinta ei tuo tulosta, määräytyy järjestys alkuperäisen järjestyksen mukaan. Uusinnassa hyväkään tulos ei ohita jälkipyykin järjestystä.
9. Pikkupyykkisarjan kilpailumuodossa pesutulos ei ole niin ratkaiseva. Tässä sarjassa jokainen pesupallon pesukoneeseen lingonnut voittaa esimerkiksi kunniakirjan, mutta ei osallistu arvontaan. Alle pyykkisaavin mittaiset voivat käyttää apupyykkäriä. Apupyykkäri voi linkoamisen aikana tukea tai kantaa pyykkäriä, kunhan ei itse linkoa pesupalloa. MM-kisoissa ei ole alaikärajaa, joten kuinka pieni tahansa voi osallistua virallisiin kisasarjoihin.

Tyylikilpailu

1. Pyykkäreiden kesken käydään kisan aikana myös tyylikilpailu. Tyylikilpailussa huomioidaan osallistujan pukeutuminen, heittotyyli ja pyykkipuheet, jotka voivat olla täyttä soopaa. Pesukarhut valitsevat tyylikilpailun voittajan.

Haastesarja ja joukkuepyykki

1. Pyykkärit voivat esittää toisilleen yksittäin tai joukkueina haasteita. Haastettu ottaa haasteen vastaan tai toteaa sen liian hapokkaaksi. Haasteottelut käydään hankittujen pesupallojen vuoroheittojen sarjoina kisan välillä. Tuloksilla ei ole vaikutusta yleisiin pesupalloilusarjoihin. Joukkueet vastaavat itse palkinnoista ja mahdollisesta jälkipyykistä.
2. Tyypillinen haaste: 4 henkilön joukkueet, joissa yksi pääpyykkäri. Molemmilla joukkueilla 9 pesupalloa. Pääpyykkäri aloittaa ja vastustajan pääpyykkäri vastaa. Seuraavaksi linkoavat apupyykkärit vastaavasti, vuorotellaan kuin curlingissa. Pääpyykkärit myös lopettavat koska heillä on enemmän palloja kuin apupyykkäreillä.
3. Palkintona tyypillisesti joukkuepyykissä on puhdas voittajan olo. Hävinneelle voi varovaisesti kuittailla talven pitkinä iltoina, mutta siinä on syytä olla varuillaan, koska hävinnyt joukkue on saattanut seuraaviin kisoihin mennessä hankkia vahvistuksia tai epätoivoissaan jopa harjoitella. Harjoittelu voi tosin johtaa ylikuntoon, koska sääntöjä saatetaan muuttaa ennen seuraavia kisoja.

Pyykkipäivän yleissäännöt

1. Kilpailu alkaa, kun ensimmäinen pesupallo lingotaan pesukarhun määräämänä aikana. Ensimmäisen linkoajan tehtävänä on ennen heittoa tarkastaa, että pesukone on puhdas.
2. Linkoaminen loppuu, kun pesukarhun määräämään aikaan mennessä pesupalloja hankkineet ovat pesupallonsa lingonneet. Sama koskee haastesarjoja.
3. Ehdottomasti kiellettyä on nyrkkipyykki ja pesukartun käyttö pyykkipäivän ja jälkipyykin aikana. Sen välttämiseksi jokaisen pyykkärin, yleisön ja varsinkin pesukarhujen on käyttäydyttävä tahrattomasti ja siivosti.
4. Pyykkärit saavat käyttää huuhteluaineita, ellei niiden pehmentävä vaikutus ole silmin havaittavissa. Vahvempia tahranpoistoaineita saa käyttää vain jos olosuhteet ja laki sen mahdollistavat. Kemialliset pesuaineet, huuhtelu ja tahranpoisto on tavallista varsinkin raskaan pyykkipäivän lopussa tai seuraavana päivänä.
5. Pyykkäri saa laittaa rahaa likoamaan niin paljon kuin haluaa, mutta rahan peseminen ja muualla pestyn rahan käyttäminen on koko kisa-alueella ehdottomasti kielletty.
6. Kaikki pesupalloilun MM-kisojen tuotto menee lyhentämättömänä Santaskylän kylätalon ylläpitoon, erityisesti pyykkituvan lämmitykseen.

Pesukarhuryhmä voi muuttaa pesuohjeita milloin tahansa kisan aikana, mutta tavoitteella, että pesuohjelma säilyy tasapuolisena. Sääolosuhteille pesukarhu ei voi mitään ja mahdollinen pyykin kastuminen tai pyykkiä kuivaava leuto tuuli on sattumaa.

Pesuohjeet on vahvistettu 1. käsittelyssä Santaskylän kyläyhdistyksen kokouksessa 28.4.2013. Toinen, ratkaiseva käsittely oli 6.7.2013.

Santaskylän kyläyhdistys ry on pesupalloilun maailmanlaajuinen kattojärjestö ja lajiliitto, jolla on yksinoikeus tähän ennen näkemättömän nopean nousun maailman suosikkilajien joukkoon tehneeseen huippu-urheilulajiin. Lajin sääntöjä noudattaen muutkin kylätoimikunnat voivat järjestää kisoja, joiden tuotto menee samaan (Santaskylän kylätalo) tai vastaavaan (jokin muu kylätalo) tarkoitukseen, mutta MM-kisat ovat vain Santaskylässä, ellei kyläyhdistys myy MM-oikeutta tai itse järjestä MM-kisoja jossakin muualla.